[Prev] [Next] [Up] [Main] [New] [Search] [Home]
Front page

Tietokone

Volume 3, issue 1 (January, 1984)

Table of Contents
Posti4
Tietokone ei saa rakastaa ihmistä7
Lauri Kotilainen
Kuka pelkää tietokonetta - miten mikro pannaan keskustelemaan ergonomisesti?10
Tietokonekeskustelujen suunnittelu on hankalaa siksi, että keskusteleviin järjestelmiin siiryttäessä usein muuttuu paitsi tiedonkäsittelytapa myös käyttäjäryhmä. Keskusteleva käyttö on tavallista hajautetuissa järjestelmissä, esimerkisksi toimistoautomaatiojärjestelmissä, joiden käyttäjilla on hyvin pinnalline tietojenkäsittelyn tuntemus. Siksi heidän keskustelunsa tietojärjestelmän kanssa on usein pelokasta ja tuskallista.
Pekka K. Lehtiö
Tietokoneshokki16
Ahdistunutta ihmistä lohduttaa se, jos tietää kanssaihmistenkin olevan ahdistuneita. Kotona tietokoneita, koulussa tietokoneita, pankeissa, lentoasemilla, leluissa tietokoneita. Ja nyt ptäisi omakin työ tehdä tietokoneella, miten tästä selviän. Onneksi en sentään ole yksin.
Ilkka Rekiaro
Päätepöydät vertailussa18
Atk-kalustemarkkinoilla kilpailu on tiukkaa, sillä valmistajia on paljon. Varsinkin päätepöydille löytyy useita valmistajia.
Yhä useammat työntekijäryhmät joutuvat nykyisin päätetyöskentelyyn ja tämän takia päätepöytien myyjät korostavatkin pöytien ergonomista muotoilua. Myöskään tuoleja ei pidä unohtaa. Useiden tuntien istuminen millä tahansa lypsyjakkaralla aiheutaa selkävaivoja terveimmällekin ihmiselle.
Pirjo A. Laine
Teollinen muotoilija mukana kuvaruutugrafiikan ja ohjelmistojen kehittämisessä22
Mikrotietokoneiden valmistajien kilpailuvalttina on useimmiten ohjelmistojen määrä, joka tietenkin monipuolistaa ja laajentaa mikron sovellettavuutta. Hienouksia lisätessään moni valmistaja kuitenkin unohtaa käyttäjän.
Ergonomiadesign Oy Turusta on teolliseen muotoiluun erikoistunut toimisto, joka suunnittelee myös ohjelmistojen käyttöominaisuuksia. Toimitusjohtaja Juhani salovaara pitää tässä työssä tärkeimpinä alueina ohjelmistojen opittavuuden ja kuvaruutugrafiikan kehittämistä.
Pirjo A. Laine
Mapista on tullut nappi - Ergonomiatestissä Lisan Symbolipöytä26
Katso työpöytääsi, mitä näet? Kasa papereita, pari kynää ja laskin. Pöydän alla roskakori ja hyllyllä takanasi kasa mappeja, arkistosi.
Lisa on samanlainen kuin työpöytäsi, mutta tutut työvälineesi sijaitesevat kuvaruudulla. Sen sijaan että ottaisit selkäsi takaa mapin, liikutatkin nyt hiiren arkistokaapin päälle ja painat nappia.
Pekka Tolonen
Räätälöi Wordstar sinun mittojesi mukaiseksi28
Arto Kytöhonka
Computer Aided Mistakes: "Tietokone" luuli tilinumeroa nostetuksi rahasummaksi - palkkatili 10 miljoonaa miinukselle31
Kun "tietokone" tekee möhläyksen, niin ihmiset korjaavat jäljet. Näin kävi tikkurilalaisessa pankissa muutamia vuosia sitten, kun asiakkaan palkkatili vahingossa ylittyi 10,4 miljoonalla markalla.
Virhe huomattiin ja korjattii - tilinumeron loppuosaa oli luultu nostetuksi summaksi! Mutta kone ei hellittänyt vaan laskutti tilinylityskoron automaattisesti tililtä. Ja taas tili ylitettiin ja tuli lisäkorkoa ja niin edelleen ja niin edelleen...
Tutustuimme suosituimpaan koulumikroon: Näin nykypolvi oppii uuslukutaidon32
Koulussa ei kestä mikään muu kuin metrin mittain ratakisko. Jos se on pitempi se väännetään mutkalle, ja jos se on lyhyempi se varastetaan.
Auditekin kotimainen atk-studio täyttää nämä kovat vaatimukset, myös tekniikaltaan. Jopa 30 työaseman opetusverkko ei häviä suorituskyvyssä edes yritysmikroille.
Pekka Tolonen
Uutta lukutaitoa oppimassa34
Ensimmäisen lukutaitoni opin kauan sitten.
Nyt menin toisen lukutaidon kurssille. Se pani minut miettimään.
Lassi Vasara
Galliastako kolmas elektroniikkamahti36
Näin voi käydä jos on uskomista François Mitterandin uhkauksiin. Tälläaista tulevaisuutta suunitellessa on päätetty iskeä suoraan suoneen: aloittaa asian kehittely perustasolta missä tieto karttuu eli kouluista.
Ja nappulatekniikasta se alkaa: niin opettajat kuin oppilaat saavat pienen informatiikan peruskurssin myötä tartutuksen ja asia alkaa ainakin oppilaitten osalta kehittyä omalla painollaan.
Pertti Rapo
Osaako kone kääntää ihmisen kieltä?42
Harvoin on odotusten romahtaminen aiheuttanut suurempaa pettymystä kuin ihmiskielten kääntämisessä. Menneinä vuosikymmeninä eeistettyjen arvioiden mukaan meillä pitäisi jo tänä päivänä olla käytössämme tietkoneohjelmia, jotka hoitaisivat automaattisesti käännöstyöt kielestä toiseen ilman ihmisten valvontaa.
Kuvitelmissa lähtökielinen teksti syötettäisiin tietokoneeseen, joka sitten tulostaisi hetkessä oikeaoppisen tulokielisen version. Tällainen haavekuva on tunnetusti jääänyt toteutumatta. Tietokoneet eivät kuitenkaan ole kielenkääntäjän kannalta täysin merkityksetän keksintö.
Ilkka Rekiaro
Pienen yrityksen atk-vaihtoehdot osa 6: Tarvekartoitus ja harkinnan hankaluudet46
"Pienen yrityksen atk-vaihtoehdot" -artikkelisarja päättyy. Tässä osassa tarkastellaan edellisten osien pohjalta sekä niitä täydentäen hankinnassa tulevia keskeisiä näkökohtia.
Tietokone-lehti tulee myöhemminkin käsittelemään aihepiiriä.
Eero Hakala, Mika Voipio
Tietojenkäsittelyn peruskurssi osa 1: Mikä on tietosysteemi?49
Tietojenkäsittelyn peruskurssin tarkoituksena on antaa ei-ammattilaiselle perustiedot tietojenkäsittelystä. Kurssin osiin liittyy sanasto.
Kurssi julkaistaan Tietokonelehdessä vuoden 1984 aikana. Kunkin osan sisällöstä on pyritty muodostamaan kokonaisuus.
Tässä ensimmäisessä osassa perehdymme tietojenkäsittelyn yleisiin periaatteisiin.
Tarkka lukija muistaa, että aloitimme kurssin julkaisemisen Tietokoneen ensimmäisessä numerossa syksyllä 82. Tähän tuli kuitenkin katkos, joten päätimme julkaista kurssin nyt alusta alkaen uudestaan.
Mika Voipio
Tietojenkäsittelyn peruskurssi: Sanasto51
Tämä sanasto on tarkoitettu tietojenkäsittelyn peruskurssin tueksi. Sanastoon on valittu kurssissa esiintyviä käsitteitä sekä niitä täydentäviä selityksiä.
Selkitykset eivät ole ainoita mahdollisia, vaan usea asia voidaan esittää toisinkin.
Mika Voipio
Basic Lohikäärme Dragon54
Kerrompa hieman vaikutelmiani Dragonista. Päivittäisenä sormityöläisenä minua miellytti näppäintuntuma, ei sellainen 'softi' kuin Vicissä ja Commodore 64:ssä vaan turvallisen 'lonksuva' niinkuin kannettavissa tietokoneissa usein tapaa olla.
Kannettavista tuttu oli myöskin Dragonin Microsoft-basic, nyt tosin äänikäskyillä ja grafiikkarutiineilla höystettynä. Tutun ja turvallisen tuntuista, tämä laite ei yritäkään olla mikään sokeroitu namupala, vaan on rehellsiesti sanottuna karu ja asiallinen tietokone, joka toimii varmasti, eikä hajoa kesken ohjelman.
Pekka Tolonen
Harrastajan datakasetit testissä56
Suurin osa miroharrastajista käyttää massamuistinaan kasettiasemaa. Se o halpa ja riittävän varma. Eniten onnistumiseen vaikuttaa nauhuri mutta kasettien merkitystä ei silti pidä unohtaa, sillä erot eri merkkien välillä ovat suuret. Mitä tahansa ei nauhasta kuitenkaan kannata maksaa, rajana voi pitää 20 markkaa. Mukana testissä on todellinen tietokonekäyttöön suunniteltu datakasetti vertailukohteena. Lue testi, ennekuin ostat seuraavan nauhan.
Ari Laitinen
Labyrinttipelien ystäville: Zac-Man Vicciin58
Viciin on ollut tarjolla useita peliohjelmia, lähinnä avaruus- ja ajattelupelejä. Tässä on vaihteeksi labyrinttipeli. Vaikkei se ehkä kaikilta ominaisuuksiltaan vastaakaan isoveljeään Pc-Maniä, tuottaa se varaan hupia kaikille Vicin omistajille ja mahtuuhan se liämuistitomaan perusversioonkin.
Antti Hakkarainen
Syöntipeli60
Toivo Iinatti
Esittelyssä Simonsin Basic61
Vaikka Commodore 64 on hieno laite, jossa on mahtavia ominaisuuksia, ei niiden hyödyntäminen ole helppoa. Koneessa valmiina ole perusbasic tarjoaa mahdollisudeen käyttää suoraan vai peliohjelmien tekoon sopivaa spritegrafiikkaa ja musiikin ohjelmointi on tehtävä kokonaisuudessaan hankalilla poke-komennoilla.
Petteri Järvinen
Rosvo ja poliisi Spectrumiin64
Jouni Tolonen, Petri Helenius
Sanojen tenttaus Vic-20:lle66
Matti Halkosaari
Reaktiopeli ZX81:lle67
Kaikkia ei kelpuuteta ajanottajiksi 100 metrin juokuskilpailuun. Kden täytyy olla varma ja nopea. Tällä 16 K ZX-81:lle tarkoitetulla pelillä voit todeta oman reaktionopeutesi ja kelpoisuutesi urheilukilpailujen ajanottajaksi. 0,24 sekuntia (sähköisen ja käsiajanoton ero) on tämä ratkaiseva raja.
Janne Pyykkö
Tietokonepörssi68
Matriisikirjoitin vai kiekkokirjoitin70
Valtaosa käytössä olevista kirjoittimista on toimintaperiaatteeltaan joko kiekkokirjoittimia tai matriisikirjoittimia. Perinteisesti ovat niiden käyttöalueet eronneet toisistaan melko selvästi.
Kiekkokirjoittimen valttia on ollut kriittisimänkin tarkastelun kestävä tulostusjälki, kun taas matriisikirjoittimia on käytetty siellä, missä nopeus ja merkkivalkikoiman laajuus ovat olleet tarpeen. Entä nyt, kun matriisikirjoittimien tulostustekniikassa on tehty uusia keksintöjä?
Arto Kumpulainen
Kaksitoiminen matriisikirjoitin NLQ-tulostukseen71
Kiekkokirjoittimien tulostusjälkeä tavoittelevista matriisikirjoittimista uusimpia Suomen markkinoilla lienee japanilainen Printsar 5010.
Printstarista on pyritty monipuolisten paperinsyöttömekanismien ja liitäntöjen avulla tekemään mahdollisimman monikäyttöinen. Pieni koko ja hijainen käyttöääni tekevät siitä soveliaan toimistoympäristöön.
Arto Kumpulainen
Postipankin atk 25 vuotta72
Automaattisen tietojenkäsittelyn edelläkävijänä oli Suomessa Postipankki, sillä lokakuussa 1958 se käynnisti pääkonttorissaan Helsingissä maan ensimmäisen tietokoneen. Vain neljä vuotta aikaisemmin oli vastaavanlainen laitteisto käynnistetty USA:ssa.
Tuleivaisuuden suunnitelmat ovat mittavat: 2 600 kassapäätettä yli 700:lle postille.
- Päätelaitteisto asennetaan 4-5 vuoden kuluessa, sanoo suunnitteluosaston päällikkö Esko Siik Postipankin atk:sta.
Pirjo A. Laine
Uutiset75
Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys perustetaan 13.1.1984
Mikro-ohjelmia Turusta (Toptronics)
Nokia Datalle lisää jälleenmyyjiä Norjaan
Bruningin edustus Data-Helsingille
Lahjoitus Konttorikonemuseolle (Canon)
Ohjelmistolahjoitus L:rannan TKK:lle (HP FA/3000 & PM/3000)
Tietotehtaalta tietojärjestelmä Ongelmajäte Oy:lle
CPT Suomi voitti yhtiön sisäiset
Jershop-palvelupiste Lappeenrantaan
Tietokoneoppaita maatalousnäyttelyssä
Brittitutkijat: Toimistoautomaatio tekee rakennuksia käyttökelvottomiksi
Helsingin teknilliseen korkeakouluun CAD/CAM -järjestelmä Nokialta
Tietotekniikan väki hakee "parempia ratkaisuja"
Lähtisitkö tietokonelomalle?
IBM lähestyy peruskäyttäjää: 4361 ja 4381 ja lisää käsittelytehoa
Mitä uutta78
Suora datayhteys Eurooppaan (DIANE)
Ergonominen työasema (Burroughs ET 1000)
Graafinen kuva videokuvan päälle (Jupiter 7 Plus)
A4-kynäpiirturi PC-käyttöön (Sweet P)
Oheislaitepalvelijaa hyväksikäyttävä lähiverkko (Apollo Domain)
Sähköinen konseptiteline (Autoliner)
Tietolevyjä (Fuji)
Massamuistiyksikkö (Textronix 4926)
Ohjelmisto pakettikytkentäistä Datasiirtoverkkoa varten (DEC VAX-11 PSI & RSX PSI)
Unix-käyttöjärjestelmäversio (Data General Sphinx)
Värejä sekoittava matriisikirjoitin (Seikosha GP-700A)
Mikrotietokone (Luxor ABC 806)
Kannettava mikrotietokone (Canon X-07)
Apuväline ATK-järjestelmien tarkastukseen (Unic-Intime 250)
ATK-palveluja lisää Pirkanmaalle (Tietotehdas)
Paikallisverkko erimerkkisille tietokoneille (Omninet)
Elektroninen massammuisti henkilökohtaisessa tietokoneessa (HP-86B)
Ihmiset80
Kurssit, tapahtumat82


[Prev] [Next] [Up] [Main] [New] [Search] [Home]
This page has been created by Sami Rautiainen.
Read the small print. Last content update: 2005-08-30