Table of Contents
| Hämärtääkö tiedon määrä laadun? | 5 |
| Mika Voipio |
| Valitut niksit eli mistä kaikesta käsikirjat eivät kerro | 6 |
| Arto Kytöhonka |
| Sormella ruutuun | 8 |
| Nykyaikaisen mikrotietokoneen tärkeä myyntivaltti on helppokäyttöisyys. HP 150 on tehty todella helppokäyttöisesksi. Laitetta voi ohjata sormeilemalla näyttöruutua. |
|
| Kari Aittanen |
| Videotex - jokamiehen tietokonejärjestelmä | 12 |
| Kaksisuuntainen videotex on tietokonejärjestelmä, johon käyttäjä on etäispäätteeltään suorassa yhteydessä. Järjestelmää ohjataan tältä etäispäätteltä. Videotexista voi saada tietoa ja palveluita, sen avulla voi välittää viestejä ja käyttää muita tietokonejärjestelmiä, myös ohjelmien välitys on yleistymässä. Suomessa suurin osa järjestelmiin liityneistä tilaajista on yrityksiä, mutta pian kotitietokoneisiin saa alle 1000 markan liityntäohjelmia. Kotikäyttäjiä ilahduttavat myös halvat iltahinnat. |
|
| Markku Koskinen |
| Euronet Diane: Eurooppalaisten yhteinen tietopankkien verkko | 15 |
Eurooppaan on kymmenen vuoden aikana perustettu useita tietopankkeja. Ne ovat valitettavasti usein alakohtaisia ja laajan käyttäjäkunnan ulottumattomissa. Asiota on usein ollut helpompi kysellä teitokoneen avulla Yhdysvalloista kuin euroopplaisilta tietopankeilta.
Televisioiden valmistuksessa eurooppalaisten voimat hajosivat kiistelyyn PAL:sta ja SECAM:ista, tietopankeissa ollaan pääsemässä kaikkia hydyttävään yhteistyöhön. |
|
| Juha Hintikka |
| Mikrolla maailman tietopankkeihin | 19 |
| Maailmassa on tällä hetkellä noin kaksi tuhatta julkisessa käytössä olevaa, puhelin- tai tiedonsiirtoverkkoon kytkettyä tietokantaa. Useimmat niistä sisältävät kirjallisuusviitteitä ja tiivistelmiä, suuri joukko sisältää faktatietoja ja numeroita. Mukana on yhä kasvava määrä tekstitietokantoja. Kun puhutaan tiedon räjähdysmäisestä kasvusta ja tietotulvasta, tarkoitetaan oikeastaan juuri sitä tietoa mitä näissä tietokannoissa on. |
|
| Kari Myllys |
| Esmerk lukee lehdet puolestasi | 20 |
Helsinkiläis-kansainvälinen Esmerk Oy sueraa lähes koko maailman lehtiä. Se toimittaa niistä asiakkaittensa kaipaamat uutiset suomennettuina ja lyhennettyinä.
Kaikki yrityksiä kiinnostavat uutiset eivät läpäise suurten uutistoimistojen uutiskynnystä. Pienelle on oma tilansa tiedon välityksessä. |
|
| Pekka Helos |
| Kauppakorkekoulun kirjastossa satatuhatta viitetietoa | 22 |
| Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto tarjoaa monia tietotekniikan palveluita asiakkailleen. Niistä tärkeimmät liittyvät kirjaston viitetietokantoihin. KOrkeakoulun kirjasto on eräs tietotekniikkaan perustuvan tiedonhaun uranuurtajia Suomessa. |
|
| Ari Voipio |
| Paljon tietoa yhdestä liittymästä | 25 |
| Pakettikytkeintäinen eli pakettiohjattu tiedonsiirto soveltuu erityisen hyvin käyttöön, jossa tietoja siirretään suhtellisen hitaasti ja harvoin useisiin eri paikkoihin. Tälläinen verkko voi tarvittaessa muuttaa tiedonsiirtonoupeuden tai -muodon. |
|
| Sakari Mattila |
| Gallup rakentaa tietopankkeja | 29 |
Markkinatutkimus on tyypillinen tietoyhteiskunnan palvelu, joka perustuu tiedon keräämiseen, käsittelyyn ja analysointiin. alan uusin tiedon hankkimispaikka ovat tietopankit. Tiedot pysyvät ajan tasalla ja niitä saa aina tarvittaessa omalta atk-päätteeltä.
Suomessa Gallup ja Control Data ovat olleet tietopankkeja koskevassa yhteistyössä pari vuotta. |
|
| Kaija Vataja |
| Päätöksentekomallit tulevat pienyrityksiin | 30 |
Päätöksentekomallien tekoa on pidetty suuryrityksiin rajoittuvana asiana. Yleistyvät 16-bittiset mikrotietokoneet tekevät mahdolliseksi mallien yleistymisen pienissäkin yrityksissä.
Malleista on tutkimusten mukaan eniten hyötyä silloin, kun pitää hallita erilaisia ongelmatilanteita sekä toimintavahtoehtoja etsittäessä ja määritettäessä. |
|
| Hannu Kivijärvi |
| Tieteellistä tietoa etsimässä | 32 |
| Suorankäyttöisiä tiedonhakujärjestelmiä on käytetty maassamme lähinnä tutkimustiedon väkuttämiseen jo toistakymmentä vuotta. Tietellisen informoinnin neuvoston tekemän selvityksen mukaan suomessa tehtiin viimevuonna n. 34000 sellaista tietohakua, jossa käytettiin hyväksi kansainvälisiä tai suomalaisia tietopankkeja. |
|
| Samuli Laitinen |
| Prime luottaa Information-järjestelmäänsä | 35 |
| PRIME aloitti toimintansa Suomessa syksyllä 1982. Painopistealueeksi valittiin silloin teollisuuden tietokoneavusteiset suunnittelujärjestelmät. Nykyisin Information-järjestelmä on yhtiön merkittävin tuote. Ensimmäistä sellaista ollaan asentamassa Suomeen. |
|
| Juha Toivanen |
| Erottelemalla yhdisteltävyyttä | 38 |
| Tietokannat ovat tulossa kovaa vauhtia mikrotietokoneisiinkin. Tässä artikkelissa kerrotaan tietokantojen perusteista ja siitä mitä etuja ne tarjoavat perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. |
|
| Ari Voipio |
| Mikrojen tietojenhallintaohjelmistot: valitse verkko tai mikro | 42 |
| Tietokoneohjelmistoissa on useita tehtäviä, jotka toistuvat ohjelmasta toiseen verrattain samankaltaisena. Ohjelman ja massamuistin välinen yhteys on näistä keskeisimpiä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty yhä laajempia ja korkeatasoisempia ohjelmakeirjastoja ja yhdistettyjä sovllusohjelmia. Kun nämä järjestelmät edellyttävät sisäänsyötetyn tiedon muodollista määrittelyä, on järjestelmiä totuttu kutsumaan tiedonhallintajärjestelmiksi tai tietokannanhallintajärjestelmiksi. |
|
| Risto Linturi |
| Forth-kielen pikakurssi, Osa 4b: Desimaaliluvut, lukujen syöttö ja tulostus | 46 |
| Jaakko Lehtonen |
| Toimistoautomaatio ja atk: Kumpi muna kumpi kana | 50 |
| Mikä on toimistoautomaation ja atk:n suhde? Onko toimistoautomaatio atk:ta, atk toimistoautomaatiota vai sekä että? Näihin kysymyksiin annetaan tässä artikkelissa vastaus. Lisäksi selvitetään mitkä ovat atk:n ja toimistoautomaation välisen suhteen ratkaisutavat. |
|
| Yrjö Benson |
| Tietojenkäsittelyn peruskurssi, Osa 5: Systeemityö | 54 |
| Kurssin systeemityö-osassa tarkastellaan tietosysteemin hankintaan ja tekemiseen liittyviä asioita. Systeemityöksi kutsuttuja työtehtäviä sisältyy sekä ulopuolelta valmiina ostetavan tietosysteemin hankintaan, että ennen muuta itse tehtävän tietosysteemin rakentamiseen. |
|
| Mika Voipio |
| Tietojenkäsittelyn peruskurssin sanasto, Osa 5 | 58 |
| Mika Voipio |
| Kannettavien tietokoneiden jäkeen salkkukoneita | 60 |
| Hannoverin jokakeväiset jättimessut kertovat myös tietokoneiden kehityssuunnat. Kannettavia verkkokäyttöisiä henkilökohtaisia tietokoneita on jo paljon ja lisää on vielä tulossa. Niiden kysynnän uskotaan tasaantuvan parin vuoden kuluttua. Sitten alkaa tietokonesalkkujen aika. Ensimmäiset tälläiset laitteet ovat olleet jo myynnissä. Suomeen on pian tulossa yksi uusi mielenkiintoinen merkki. |
|
| Pekka Helos |
| Ihmiset | 62 |
| Uutiset | 64 |
Vector mukaan hintakilpailuun
Wulffille datayhtiö
Volvo-Data ja Programatic markkinointiyhteistyöhön
Salora myy näyttöjä IBM:lle
Patenttiriitoja Valloissa
Softplanilta järjestelmä Vientiluotolle
Atk-Yhtymä Avonius Oy:n aluekonttori Kotkaan
Martela osti ATK-Väline Oy:n
Elorg-Data yhtenäiseen tilaan
Philips teki kauppoja
Nixdorf 15 vuotta Suomessa
Kansainvälinen teollisuuspalkinto Norsk Datalle
|
|
| Mitä uutta? | 66 |
Mustavalkoinen grafiikkapääte (Megatek Whizzard 1645)
Kirjoitinpöytiä ja melusuojia on uusittu (ATK-Väline Oy AVO-15)
Ajantarkkailu- ja kulunvalvontajärjestelmä (Ericsson Ellipse CTR)
Elektroninen kirjoituskone (Scribona 20)
Basic-ohjelmoitava tietokone (Sharp PC-1401)
Käyttöjärjestelmä (National Semiconductor Genix)
Ohjelmisto työkaluksi (Magic)
Päätesuojasta apua silmille (Polaroid CP-70)
Syöttö/tulostusyksikkö liitettävissä taskutietokoneeseen (Casio PB-700, PB-701)
|
|
| Kannettava mikro Canon X-07 | 70 |
| Paristokäyttöinen Canon X-07 -mikrotietokone on tarkoitettu sähköiseksi muistikirjaksi. Sellaiseksi se sopii kokonsa vuoksi hyvin. KOneeseen saa erikoisen infrapunalinkin, jonka avulla voi käyttää kirjoitinta, välittää tietota toiselle X-07:lle tai olla yhteydessä suurempaan tietokoneeseen. |
|
| Pekka Niemi |
| Örkin kuva Vicillä | 72 |
| Omia pelejä suunnittelevalta tuntuvat konstit loppuvan kesken, kun lentokonetta joutuukin kuvaamaan pelkällä mustalla täplällä. Tarpeeksi kauan ulokomaista kirjallisuutta tavaillut tietää jo konstit ASCII-merkkien muuntamikseksi omiksi pikku örkinkuviksi. Suunnittelu ja kokeilut vievät kuitenkin turhan paljon aikaa ja virheriski binäärilukujen muuttamisessa desimaalimuotoon on suuri. Siksi oheinen ohjelma lieneekin varsin hyördyllinen omai ohjelmisaan VIC-20:en laativalle. |
|
| Jyrki J.J. Kasvi |
| Syö palloja, väistä miinoja | 73 |
| Matti Lanttu |
| Muistipeli Vic-20:lle | 74 |
| Pelin tarkoituksena on testata ja kehittää muistia. Kuvaruutuun tulostuu 10 satunnasesti valittua numerosarjaa, jotka sinun pitää kirjoittaa. |
|
| Johanna Pohjola |
| Piirto-ohjelma Spectravideolle | 74 |
| Saku Tanskanen |
| Värillisiä avaruuskuvia | 75 |
| Yrjö Lauha |
| Funktion kuvaaja | 76 |
| Tämä Telmac TCM-600:lle laadittu ohjelma piirtää mielivaltaisen funktion kuvaajan käyttäjän valitsemaan alueeseen xy-koordinaatistoa. |
|
| Risto Niemi |
| Commodore pantiin opettajaksi | 77 |
| Lahjaksi saadulla Commodore 64:llä tehtiin aluksi tietysti kaikenlaisia hupiohjelmia, mutta voihan sitä käyttää avuksi opetukseksi. Tämä nelitahtimoottorin toimintaa opettava animaatio-ohjelma syntyi isän työtä varten. |
|
| Alpo Tikansalo, Tuomo Tikansalo |
| Spectrum piirtää funktioita | 78 |
| Jos haluat tutkia matemaattisten funktioiden kuvaajia, käy niiden piirtäminen helposti tämän ohjelman avulla. |
|
| Kimmo Peltola |
| Kitarakurssi Sinclairille | 80 |
| Juha Vaara |
| Tietokonepörssi | 82 |
| Commodorella kuuhun | 84 |
| Markku Heiskari |
| Kurssit, messut, näyttelyt | 89 |
| Kirjat | 89 |
An introduction to microcomputers Volume 0: The beginner's book, third edition
Tietorakennepohjainen ohjelmansuunnittelu, toinen painos |
|
| Osmo Luotsinen |
![[Up]](/images/blue_up.gif){kind=small}
![[Prev]](/images/blue_prev.gif){kind=small}
![[Next]](/images/blue_next.gif){kind=small}
![[Main]](/images/blue_toc.gif){kind=small}
![[New]](/images/blue_new.gif){kind=small}
![[Search]](/images/blue_search.gif){kind=small}
![[Home]](/images/blue_home.gif){kind=small}
