[Prev] [Next] [Up] [Main] [New] [Search] [Home]
Front page

Ensin meitä ei uskottu

Martti Tala (editor) and Clas von Bell (editor)

first print In Finnish
ISBN: 952-91-6116-6 (Fennica) (HelMet) (Kirjastot.fi) (Library of Congress)
Publisher: Tieturi Oy
2003


Tositarinoita suomalaisesta tietotekniikasta 1983-2003.

Table of Contents
Mistä kaikki alkoi8
Kertomus 20 vuoden takaisista tapahtumista, pääosissa monia henkilöitä, joita ilman yksityinen suomalainen tietotekninen koulutus olisi kulkenut toisia polkuja.
Risto Linturi
Teknologia-Suomi 20 vuotta18
Kaksi vuosikymmentä sitten luotiin SUomen tiede- teknologia- ja teollisuuspolitiikalle suuntaviivat, joiden vaikutukset tuntuvat edelleen.
Juhani Kuusi
ATK eli Aina Täytyy Kumartaa28
1983 ei tiedetty mitään Internetistä, mutta tietotekniikka oli Automaattista Tietojen Käsittelyä ja Nokia Data uskoi, että tuleivaisuuden toimistossa tietojärjestelmät pelaavat yhteen.
Timo Tolsa
Viestinnän matka paperilta paneelille38
Vaikka tietotekniikka on mullistanut julkaisujen tuottamisen, tietokone ei vieläkään ideoi, ei kirjoita juttuja eikä piirrä kuvia.
Kari Tyllilä
Huipputekniikan juuret ulottuvat syvälle46
Nokian osaaminen ei ole syntynyt maasta polkaisemalla. Peruskivet laskettiin jo 1960-luvulla "Salmisaaren yliopistossa", ja myöhemmin korkeakoulujen panos on ollut merkittävä.
Yrjö Neuvo
Kahvinkeittimen takana oli pino tietoliikennelaitteita46
Ensimmäinen suomalainen tietokone liittyi maailmanlaajuiseen Unix-sähköpostiverkkoon vuonna 1983. Kymmenen vuoden kuluttua oli edessä tietoliikennejättiläisten uho ja tuho. Se ei horjuttanut Internetiä, jonka suurin vahvuus on sen tyhmyys.
Johan Helsingius
Ensin meitä ei uskottu66
Tietoturva-ajattelu teki 1990-luvulla pitkän harppauksen. Aluksi yritykset eivät uskoneet varoituksia. Nyt uskotaan, mutta kypsään avoimmuuteen on vielä matkaa.
Risto Siilasmaa
Suuryritysten laskukoneesta kehittyi kodin viihdekeskus76
Kun IBM PC esiteltiin 80-luvun alussa, monikaan ei tullut ajatelleeksi, että sama arkkitehtuuri on vallalla vielä 20 vuoden kuluttua. Vielä enemmän olisi hämmästytty, jos olisi tiedetty, että viihdekäyttö tulee määrittelemään tietokonevalmistajien suorituskykytavoitteet.
Petteri Järvinen
Tietoturva on toimisto-ohjelmien seuraava haaste84
Toimistotyö on periaatteessa samanlaista kuin 1970-luvulla. Kirjoituskoneet ja nauhalaskimet ovat vain vaihtuneet tietokoneeseen. Se puolestaan on johtanut toimistotyön määrän ja lopputuloksen laadun kasvuun.
Petteri Järvinen
Sähköinen asiointi on välttämättömyys90
Julkishallinnon kustannuksia pitää leikata, ja samalla palveluiden tarve kasvaa. tämä yhtälö voidaan ratkaista vain tuomalla sähköiset pavelut kaikkien halukkaiden ulottuville.
Petteri Järvinen
Ohjelmistokehitys on kiertänyt spiraalin98
Suurtietokoneiden aikaan tavallisilla kansalaisilla ei juuri ollut kosketusta tietotekniikkaan. Sen jälkeen ohjelmistokehitys on kokenut monia mullistuksia. Keskitetyistä järjestelmistä siirryttiin hajautettuihin yhden käyttäjän järjestelmiin. Internet-tekniikat ovat viemässä kehitystä jälleen monen käyttäjän järjestelmiin.
Päivi Hietanen
Windows-ohjelmoinnin pitkä taival110
Windows on kehittynyt alkuaikojen huteruudesta ja vikaherkkyydestä nykyiseksi vakaaksi arkkitehtuuriksi. Sovellutuskehityksessä avainsanoja ovat Internet ja riippumattomuus käyttöjärjestelmistä.
Tuukka Salonen
Suomalaisen tietoyhteiskunnan epävirallinen historia120
Instituutioilla, organisaatioilla ja poliittisilla julkilausumilla on suuri merkitys yhteiskunnan muutoksessa. Virallisen takana on epävirallinen: ihminen, ihmisten yhteistyö, usko tekemisen arvoisiin asioihin ja joskus myös sattuma.
Ilkka Tuomi
Uuden talouden jälkeen134
1990-luvun lopulla odotettiin tietoverkoista ja "uudesta taloudesta" teollisuusmaiden talouden pelastajaa. Huumaa kesti puolitoista vuotta. Vaikka finanssikupla puhkesi, teknologia kehittyy samaa vayhtia kuin ennenkin.
Antti Kasvio
Koulutus muuttuu, koulutustarve pysyy144
Mikrotietokonekoulutuksen alkuaikoina painopiste oli laitteissa, nykyisin ohjelmissa, arkkitehtuureissa ja soveltamisessa. Asiastaan innostunut, vahva opettajapersoonallisuus on edelleen tehokkaan oppimisen peruskivi.
Veikko Kanerva
Hakemisto156



[Prev] [Next] [Up] [Main] [New] [Search] [Home]
This page has been created by Sami Rautiainen.
Read the small print. Last updated Jan 02, 2004